Lapsen silmin

Päivän piristykseksi (tai miksei päivien piristykseksi) on pakko jakaa lasten ajatuksia vauvan saamisesta (lainattu netistä, virallinen tietolähde tuntematon).

Lasten ajatuksia vauvan saamisesta:


"Kun alkaa odottaa vauvaa, on pakko lihoa, jotta vauvalla olisi tilaa sätkytellä ympäriinsä."


Frederik 8 v.



"Kaikki tytöt voivat saada lapsia, jos heillä on mies, joka ei ole yötöissä."


Julie 7 v.



"Se nuijapää, joka tulee ensiksi ympyrän sisäpuolelle, on voittanut."


Clara 7 v.



"Kun jotkut haluavat saada lapsen, he tekevät jotakin toistensa kanssa ja pääsevät sen jälkeen sairaalaan."


Frederik 7 v.



"Minun isäni on kirjailija, enkä siksi usko häntä. Hän sanoo, että haikara tuo vauvat."


Thyra 6 v.



"Keinohedelmöitys on sitä, että koristellaan olohuone hedelmillä."


Mads 7 v.



"Kun on raskaana, paidat kutistuvat pienemmiksi."


Mathilde 6 v.



"Lääkäri tietää ensimmäisenä, että nainen on raskaana. Hän katsoo vatsaan television avulla."


Lukas 7 v.



"Isä tietää ensimmäisenä, että äiti on raskaana. Hän ilmoittaa siitä sairaalaan, ja sairaala kertoo äidille."


Sofus 8 v.



"Raskauden aikana ei saa ajaa autoa, sillä silloin ei meinaa ylettää ovenkahvaan."


Marcus 6 v.



"Raskauden aikana ei saa syödä jäätelöä, muuten vauva palelee."


Line 7 v.



"Äiti ei saa juoda olutta juuri ennen synnytystä. Muutenhan lapsi ei tajua ollenkaan, että pitäisi tulla ulos."


Rose 8 v.



"Miehet eivät voi saada lapsia, koska heidän rintansa eivät ole tarpeeksi suuret."


Sanne 7 v.



"Äiti on parhaimmillaan, kun lapsi on vatsan sisällä. Kun se tulee ulos, äiti on aina huonolla tuulella."


Lucas 8 v.



"Lapsivesitutkimuksessa juodaan vähän kylmää vettä. Sitten vauva potkaisee, jos se on elossa."


Janos 7 v.



"Jos naisella on istukka, tulee poika, ja jos se on äitukka, tulee tyttö."


Daniel 8 v.

“

Kun vauva on syntynyt, isä ei saa nostaa sitä napanuorasta ja pyörittää ympäri."


Isabella 7 v.

Erityisesti näistä jäi mietityttämään tuo Sanne 7v. "Miehet eivät voi saada lapsia, koska heidän rintansa eivät ole tarpeeksi suuret.". Voi kunpa asia olisi noin yksinkertainen! Mielelläni antaisin miehelleni seuraavan vauvan kannettavaksi. Raskausaika on niin hirmuisen pitkä etten tiedä miten jaksan sen vielä uudelleen. Huomioitavaa myös on, ettei raskauden aikana saa syödä jäätelöä eikä olutta juoda juuri ennen synnytystä. Isää on myös hyvä muistuttaa, ettei vastasyntynyttä vauvaa saa nostaa napanuorasta ja pyörittää ympäri.

Mukavaa päivää!

Arkea jälleen..

Perusharmaa-arki

Blogin nimi kotiäidin arkea ja juhlaa on toistaiseksi saanut kirjoituksiinsa vain sitä arkea, valitettavasti. Yritän jossain vaiheessa korjata asian ja kirjoittaa myös juhlista, ja juhlahetkistä (näitä voi olla myös arjessa), mutta toistaiseksi ajatukset pysyvät pääasiassa tämän perusharmaan arjen ympärillä.

Kuinka rankkaa ja väsyttävää oikeasti on olla kotona 1kk ja 1v 9kk ikäisten lasten kanssa? No rankkaa! Ainakin niinä päivinä, kun lapset (vauvat) kiukuttelevat vuoron perään. Kun yksi lopettaa, toinen aloittaa huudon. Huoh. Tänään on ollut yksi niistä päivistä. Ennen kuopuksen syntymää kuvittelin oikeasti, että vauvan hoito on paljon helpompaa kuin taaperon, mutta nyt tiedän asian olevan toisin. Meidän "helppo" vauva ei ole hereilläoloaikana mitenkään päin täysin tyytyväinen. Aamulla laitan vauvan ulos vaunuihin nukkumaan, koska hän ei rauhoitu nukkumaan sisällä. Kun vauva herää 11-12 aikaan, esikoinen menee päiväunille. Vauva kitisee ja kiukkuaa koko sen ajan mitä esikoinen nukkuu (tänään 3 tuntia putkeen). Ja sylissä pitää olla koko ajan, vaikkei siinäkään ole hyvä olla. Viimein laitoin vauvan takaisin ulos nukkumaan kolmelta ja samaan aikaan esikoinen heräsi uniltaan. Missään vaiheessa päivää en ole saanut käydä rauhassa vessassa, syödä mitään (ainakaan rauhassa) enkä muutenkaan istua 5 minuuttia ilman että joku huutaa tai kitisee. Päätä särkee, silmissä sumenee kun väsyttää ja hermoja kiristää. Niin miksi taapero on helpompi hoitaa kuin pieni vauva? No siksi, että jos sanot taaperolle, että nyt riittää kiukuttelu ja työnnät hänelle keksin kouraan, niin hän rauhoittuu. Hän todennäköisesti rauhoittuu myös ilman sitä keksiä, kun vain sanot, että nyt loppuu tuo kiukuttelu. Kokeileppa samaa vauvaan! Ei muuten tehoa voin kertoa. Vauva se vain jatkaa kiukuttelua ja nostaa huudon volyymiä entistä korkeammaksi.

Esikoinen (ikiliikkujamme) ei ole hetkeäkään paikoillaan eikä jaksa keskittyä yhteen asiaan 2 sekuntia pidempää aikaa, mutta leikkii ja liikkuu silti niin itsenäisesti, että taaperon hoitoaikaan äitikin saa ehkä pienen oman hetken koneen äärellä. 1v 9kk ikäisellä lapsella (onneksi) on jo hieman mielikuvitusta leikkiä itsekseen (jos näin haluaa). Kaapo antaa myös pienen hetken äidille, se taitaakin olla ainoa asia jota lapsi jaksaa katsoa kauemmin entä minuutin. Titi-nallet sen sijaan ovat tehneet tytöstä valikoivan, ainoastaan tietyt leikit ja laulut kelpaa. Harmi vain ettei hän osaa kertoa mitä lauluja haluaa katsoa, vaan haluaa vaihtaa dvd:tä 5 minuutin välein, kun laulut ei enää miellytäkään. Nyt äidin aika loppui..

Vauva kasvaa ja kehittyy

Pieni mies kasvaa ja kakkii

Vauva on jo yli 1 kuukauden ikäinen. Mihin tämä aika oikein menee? Nyt on pitänyt laittaa jo pienimmät vaatteet pois, kun vauva on kasvanut niistä ulos. Pientä vauvaahan meille ennustettiin, mut syntyessä poika oli suht keskikokoinen ja nyt hän on kasvanut ensimmäisen kuukauden aikana pituutta jo 5,5 cm. Painoakin on tullut tosi hyvin. Näillä näkymin pikku mies ei siis tule pysymään pienenä kovin kauaa aikaa.

Yöt on alkanut sujumaan jo paremmin. Kahdeksan aikaan illalla laitan vauvalle yöpuvun ja sitten nukuttelen sitä (yleensä) ysiin saakka, joskus kymmeneen. Yöllä poika syö 2-3 kertaa. Eilen illalla päätin kokeilla vauvalle unipussia, kun hän sätkii niin kovasti unissaan ja heräilee siihen. Tulikin sitten uusi nukkumisennätys, kun vauva nukkui 5 tuntia putkeen, yhdeksästä kahteen. Parhainta tässä oli se, että vauva nukkui rauhallisesti eikä ähkinyt ja röhkinyt nukkuessaan niin kuin yleensä. Nukutan siis jatkossakin vauvan unipussissa.

Vauva-arjen kohokohtia on ehdottomasti hetki, kun aamulla heräät tokkurassa ja huomaat, että vauva on kakkinut vaipan ja yöpuvun täyteen kakkaa. Kun kävelet kakan tuoksuisen vauvan kanssa kylpyhuoneeseen (ja yrität olla itse sotkeentumatta kakkaan), kohtaat kylpyhuoneessa esteradan: kaikki esikoisen kylpylelut pitkin poikin lattiaa. Jos jotenkin selviydyt esteradasta, olet huomaamatta sotkeentunut vauvan kakkaan ja sitä on sitten ihan joka paikassa. Kun saat pestyä itsesi ja vauvan, huomaat ettei kylpyhuoneessa olekaan sinun ja/tai vauvan pyyhettä. Ah parhautta, näin aamun kuuluukin alkaa. Parhaimman aamun kruunaa, kun huomaat keittiössä, että kahvi on loppu. Soitat miehelle töihin ja kysyt onko meiltä tosiaan kahvi loppu. Hän osaa kertoa, että meiltä löytyy toista (pahaa) kahvia kaapista. Saat keitettyä itsellesi (pahaa) kahvia, juot kupillisen ja toteat ettet pysty juomaan enempää. Mieli on edelleen maassa ja sinun tekee edelleen mieli hyvää kahvia. Loppu päivä onkin sitten pilalla.

Onneksi vauva-arkeen kuuluu hyviäkin hetkiä. Kun vauva hymyilee sinulle ja seurustelee hetken, tuntuu että se pieni hetki korvaa kaiken väsymyksen. Kun näet, että vauva kehittyy ja huomaa uusia asioita. Yhtenä päivänä vauva tutustui omiin hiuksiinsa. Valitettavasti hiuksiin tutustuminen ei mennyt vauvan mielestä parhaalla mahdollisella tavalla, kun hän tukisti itseä hiuksista ja se kävi kipeää. Kun vihdoin sain hänen käden irti hiuksista sitä piti kokeilla uudestaan ja se kävi edelleen tosi kipeetä. Kumma juttu. Näinhän ihminen oppii muutenkin elämässä. Jos oppii.

Tuoretta vauvaperheen arkea

Arkipäivien saldot numeroina

Maanantaina koitti sitten arki kahden pienen vauvan kanssa, kun mies palasi isyysvapaalta töihin. Vaipparalli on kyllä ollut melkoinen, kun esikoinen 1v 9kk ei ole halunnutkaan enää käydä potalla vaan tekee tarpeensa vaippaan. Ensimmäiset arkipäivät ovat tuntuneet menevän pissa- ja kakkavaippoja vaihtaessa.

Ensimmäinen arkipäivä
5-7 kakkavaippojen vaihtoa
lukematon määrä pissavaippojen vaihtoa
2 kuhmua esikoisen otsassa (tippui keittiön tuolilta)
parit liatut vaatekerrat / lapsi
2 koneellista pyykinpesua
pari nenäliinaa ja terveyssidettä pyykinpesukoneessa pestynä
1 koneellinen astioita astianpesukoneessa

Toinen arkipäivä
5-7 kakkavaippojen vaihtoa
lukematon määrä pissavaippojen vaihtoa
pari tuntia ulkoilua
pienemmän vauvan 3 tunnin päikkärit ulkona
10-15 esikoisen sänkyyn palautuskertaa päikkäreille mentäessä (nukuttamiseen meni n.1,5h)
4 särkylääkettä migreeniin
parit liatut vaatekerrat / lapsi
1 koneellinen pyykinpesua
1 koneellinen astioita astianpesukoneessa

Kolmas arkipäivä
5-7 kakkavaippojen vaihtoa
lukematon määrä pissavaippojen vaihtoa
pari tuntia ulkoilua
pienemmän vauvan 3 tunnin päikkärit ulkona
isomman vauvan 4 tunnin päikkärit sisällä
yksi liattu vaatekerta (pienempi vauva)
1 koneellinen astioita astianpesukoneessa

Kolmen päivän kokemuksella sanoisin, että ehkä tämä pian alkaa luonnistua. Aamupalan olen yleensä saanut syötyä n.2 tuntia sen jälkeen, kun olen herännyt. Aamut menee vaippoja vaihtaessa ja vauvoja ruokkiessa.

Päivät menee suunnilleen näin:
7-7.30 herätys
7.25 pyykinpesukone päälle
7.30 mies lähtee töihin
7.45 pienemmän vauvan pyllyn pesu ja vaipanvaihto
7.50 isomman vauvan vaipanvaihto
7.55 isommalle Pikku Kakkonen päälle tv:stä ja maitopullo
7.58 pienemmän vauvan ruokkiminen
8.10 isomman vauvan (kakka)vaipanvaihto
8.15 isommalle vauvalle aamupuuron syöttäminen
(samaan aikaan pienemmän vauvan nukutus sylissä)
8.45 epätoivoinen yritys saada isompi potalle (ei onnistu)
8.50 pienempi vauva ulos vaunuihin nukkumaan
9.00 isommalle TiTi-nalle dvd päälle
9.10 oma aamupala (vihdoin ja viimein!)
9.12 dvd:n vaihto isommalle vauvalle
9.30 dvd:n vaihto isommalle vauvalle
9.45 epätoivoinen yritys saada isommalle vaatteet päälle
10.00-10.30 ulos isomman kanssa (pienempi nukkuu edelleen vaunuissa)
11-11.20 isomman epätoivoinen houkuttelu sisälle lounaalle
11.20 isommalle lounas
11.40 isompi päikkäreille omaan sänkyyn
11.45 pyykit kuivumaan
12.00 pienempi herää
12.10 pienemmän ruokkiminen
12.20 pienemmän (kakka)vaipanvaihto
13.00 (ehkä) itselle lounasta
13.10 astianpesukone päälle
13.30 pienempi nukahtaa
13.35-14.20 kotitöitä (jos isompi vielä nukkuu)
13.30-14.20 isompi herää päikkäreiltä
14.30 isomman vauvan vaipanvaihto
15.00 isomman välipala (ja ehkä äidinkin)
15.15 isomman vauvan kakkavaipanvaihto
15.30 pienempi herää syömään
15.45 pienemmän vauvan vaipanvaihto
16.30-17 mies tulee töistä
17.00 päivällinen (epätoivoinen yritys saada isompi vauva syömään)
17.10 pienempi herää syömään (yleensä kesken päivällisen)
17.30 isomman ja pienemmän vauvan vaipanvaihto
18.00 ulos (jos ei sada) tai ruokakauppaan tai kotitöitä
19.45 pienempi vauva herää syömään
19.45-20.15 isomman iltapuuro+maitopullo
20.00 pienemmän vauvan kakkavaipanvaihto
20.30 isomman vauvan epätoivoinen houkuttelu potalle+vaipanvaihto
20.30 pienemmän vauvan ruokkiminen
20.40 isomman vauvan nukkumaanmenoaika
21.00 pienemmän vauvan nukkumaanmenoaika
21-22.00 mies tekee punttireenin
21.15 OMA AIKA ALKAA
22.10 pienemmän vauvan kakkavaipan vaihto
22.30 nukkumaan!

Joskus mietin, että miten jotkut perheelliset ehtivät tekemään tai harrastamaan yhtään mitään, kun ei sitä omaa aikaa tunnu omasta elämästä löytyvän. Illalla kun molemmat lapset nukkuvat, en yleensä jaksa tehdä mitään. Huokaisen, istun sohvalle ja kello onkin yhtäkkiä jo kymmenen ja täytyy mennä nukkumaan, jos aikoo ehtiä nukkumaan. Pienempi vauva tankkailee yöllä turhan usein (1,5-2 tunnin välein). Tosin parina yönä vauva on nukkunut yhden 3 tunnin pätkän, joka on kyllä ollut luksusta. Vielä viime viikolla, kun pienempi vauva oli nuhainen ja tukkoinen, yöt meni puolen tunnin pätkissä. Sitten kun nukkuminen on tosi katkonaista, joudun kärsimään migreenistä. Osittain migreeni johtuu myös selän ja hartioiden lihasten jumiutumisesta. Huomenna onneksi pääsen hierojalle ja saan ehkä vähän helpotusta selkäkipuihin ja migreeniin.

Kaiken kaikkiaan silti sanoisin, että elämä kahden pienen lapsen kanssa on alkanut hyvin. Pienempi vauva (3 viikkoinen) on osoittautunut suhteellisen helpoksi tapaukseksi siskoonsa verrattuna mikä on helpottanut arkea. Isompi vauvakaan ei ole pahemmin (enää) kiukutellut kuten vielä pari viikkoa sitten. Hyvä me! Kyllä tästä vielä selvitään!